Hyvä esimerkki on nyt tuo elokuvahaaste, jossa halusin asettaa rimani vähän korkeamalle yhden kohdan kanssa ja se on "elokuva, joka perustuu kirjaan". Olisin halunnut tehdä syvääluotavaan analyysin kirjan ja sen elokuvasovituksen välistä, mutta... Ensin ajattelin, että katson elokuva, josta olen kirjan jo lukenut (lista ei ollut pitkä:) ja se oli Hiljaiset sillat - kirjan luin muutama kesä sitten ja minun oli silloin jo tarkoitus katsoa elokuva sen perään. Mutta kun tiesin, mitä tarinassa jo tapahtui, tuntui elokuva kovin tylsältä. Yritin katsoa sitä taas viime kesänä saadakseni siitä tekstin elokuvahaastetta varten ja eihän siitä mitään tullut. Päätin vaihtaa strategiaa ja tarttua tämän hetken suurimpiin kirjallisuushitteihin: "Nainen junassa" jonka sanottiin olevan niin mukaansavetävä, että sitä ei voi käsistään laskea. Kunnes tule tämä eevertti, joka laskee kirjan kuin kirjan käsistään vaikka vian katsellekseen tiiliseinään ettei vain tarvitsisi lukea. Keskenhän se jäi ja nyt leffa varmaan poistuu kohta teattereista, joten taitaa jäädä sekin projekti kesken kaiken. Taidan tyytyä vain katsomaan elokuvan, joka perustuu kirjaan ja jättää Sen Kirjan oman onnensa varaan.

Yhden elokuvan olen kuitenkin katsonut niin, että jälkikäteen olen tarttunut kirjaankin ja saanut sen jopa luettua. Tarinan nimi on "Sinä päivänä" ja voin suositella sekä kirjaa ja elokuvaa. Niiden puolesta puhuu ehkä paremmin kuin mikään muu suositus, se, että tosissaan sain molemmat loppuun asti vedettyä...

...=)

Ennen tuli luettua paljoltikin kirjoja. Nyttemmin ei niinkään. Silti tulen niitä aika ajoin hommanneksi, vaikka tiedän etten välttämättä koskaan tule lukeneeksi. Stephen Kingin Hohto taitaa olla edelleenkin se viimeisin kirja, jonka loppuun asti sain luetuksi. Aloitin sen jälkeen Doctor Sleepiä ja pääsinkin sen kanssa vähän yli puolenvälin. Sen pidemmälle en ole toistaiseksi päässyt. Muitakin opuksia olen aloitellut siinä ohessa, mutta kesken ovat nekin jääneet. Ehkä joku päivä tässä vielä innostun ja luen kaiken yhdeltä istumalta pois kuleksimasta. Sitten kun lehmät lentää ja paskoo mennessään...
VastaaPoistaKirja on liian helppo jättää kesken... Elokuvassakin on se pirullinen stop-näppäin, mutta siinä kuva ainakin koko ajan liikkuu jos ei sitä erikseen pysäytä. Lukiessa se herpaantuminen tapahtuu niin helposti...
PoistaUskon osaltaan, että tämä nykyajan informaatiotulva myös tukkii niin hyvin aivojen vastaanottokykyä, että kirjasta saatava tieto tuntuu liian hitaalta - tiedä häntä
Tänä vuonna tuntui olen lukenut kirjoja tosi laiskasti. Silti kun inventoin mitä olen lukenut niin ainakin kaikki neljä osaa Hannibal Lecterin seikkailuja, 3/4 osaa Robert Jordanin Ajan pyörän toista osaa, yhden Mma Ramotswe kirjan sekä pari lyhyttä humoristisia juttuja sisältäviä kirjoja. Tämän vuoden kirjamessut oli sikäli poikkeus ettei sieltä tullut yhtään kirjaa hankittua, tosin sieltäkin sai ilmaiseksi Paolo Coelhon kirjan.
PoistaMinullakin suurin lukuinto on jäänyt taakse ja varsinkin peruskouluiässä tuli ahmittua kirjoja varamsti enemmänkin kuin elokuvia, mutta kyllä niitä tulee luettua edelleenkin aika runsaasti. Toisin sanoen aina on jokin kesken. Valinnoissa on vain tapahtunut se muutos, että fiktioista on ajan myötä tullut siirryttyä enemmän faktaan. Tai no, tiedä sitten kuin värittyneitä elämäkerrat, tms. ovat, mutta ainakin ne esiintyvät muka totena.
PoistaAina kun esimerkiksi kirpparilla tulee jokin mielenkiintoinen tai vain hauskan oloinen kirja vastaan, niin tuleehan se ostettua. Aika vain jakaantuu niin laajalle nykyään, että se jo estää ahkeramman lueskelun. Ja sitä voi kysyä, että onko se niin tärkeää että jokin muu saisi ajallisesti kärsiä sen vuoksi. En nimittäin ole koskaan oikein hyväksynyt ajatusta, että kirja olisi automaattisesti parempi kuin jokin muu, sillä esimerkiksi jo pelkästään Stephenie Meyer osoittaa kirjoilla olevan omat Uwe Bollinsa.
Lohdutus teille: kyllä te enemmän luette kuin minä.
PoistaKirjan tärkeydestä tosin: jos et tiedä miksi lukeminen on tärkeää; yritäpä keskustella ihmisen kanssa joka ei lue!
Komppaisin myös tuota että faktakirjoihin tarttuu helpommin kuin fiktioon, kuka tietää miksi. Viimeisin kirja jonka itsekin olen lukenut on varmasti ollut elämäkerta!
Mikä se kirja on? Onko se sellainen sarjakuva missä ei ole kuvia?
VastaaPoistaJust se.
PoistaFun fact: Kun kirjapaino keksittiin, 95 % eurooppalaisista ei osannut lukea...
Nyt on ihan pakko kysyä, että miten kummassa kirjoitat noin hyvin, jos luet noin vähän ?? : D
VastaaPoistaIhana kysymys...
PoistaNiin, mutta sanoinkin, että olen huono lukemaan kirjoja (erityisesti fiktiivisiä). Kaikkea muuta luenkin sitten taas: lehtiä, artikkeleita, blogeja, tietokirjoja wikipedia-sivuja. Onhan tietenkin koulussakin tullut luettua pakolla kauheat kasat kirjoja. Pointti on vaan siinä, että kun minulla on vapaailta ilman menoja ja suunnitelmia, hyvin harvoin tartun kirjaan - vaan sitten se on yleensä se elokuva tai tv-sarja...