Parhaat roolisuoritukset 3.0 - näyttelijätyöt, joita en saanut ulos päästäni

Osasyy, miksi kirjoitan elokuvista on, koska rakastan hyvää näyttelijäntyötä. Mitkään kitarasoolot tai kubistiset maalaukset eivät ole koskaan iskeneet allekirjoittaneeseen, mutta näyttelijöiden tuottama taide on itselle se rakkain muoto. Niistä vaan ei voi kirjoittaa alituiseen, sillä niitä tulee vastaan vain harvoin ja kerran täysikuussa. Nyt viimein, kun Timothee Chalamet pöllähti Hollywoodin kirkasvalojen välkkeeseen ja pyöritti ulos niin pamahtavan roolisuorituksen elokuvassa Call Me By Your Name, sain valmiiksi listani niistä roolisuorituksista, jotka jäivät mieleeni pyörimään jopa liian pitkäksi aikaa.

• Angelina Jolie (Girl, Interrupted)

Leikkii kauniisti epäinhimillisyyden ja inhimillisyyden peilauksilla.

• Timothee Chalamet (Call Me By Your Name)

Arka sekä paljas ja sitä kautta rajattoman rohkea.

• Alan Rickman (Harry Potter and the Deathly Hallows, part II)

Syvä - kuin samettivaltamereen upotettu kyynel.

• Viola Davis (The Help)

Davis käyttää kohtauksensa rakentaakseen hahmonsa tunteista patsaan, jonka sitten rikkoo otollismmalla hetkellä paljastaakseen syvällisen viestin ihmisyydestä.

• Trevante Rhodes (Moonlight)

Katse, johon kätkeytyy ikuisuus ja sen timanttinen kuori.

• Tom Hanks (Bridge of Spies)

Saa tulkittua tematiikan sankaruudesta kaikilla kullan sävyillä.

• Brandon Walters (Australia)

Rikkoo sydämesi.

pssstt... Tällä tunnisteella löydät aiemmat roolisuorituslistaukset...

...=)

Movie Monday #100 - Kaikkein paras roolisuoritus?

"Movie Mondayn sadas haaste!

Sadannen haasteen kunniaksi:

Mikä on paras roolisuoritus ikinä, koskaan, kautta aikain? "

8. Audrey Hepburn & Breakfast at Tiffany's

Vangitsee haikeuden roolisuorituksellaan.

7. Bill Murray & Lost in Translation

Tulkitsee yksinäisyyden sävyt hienovaraisuudella.

6. Mickey Rourke & The Wrestler

Näyttää katuvan miehen monitahoisesti.

5. Sarah Silverman & I Smile Back

Kuvaa elävästi synkkyyden.

4. Leonardo DiCaprio & The Departed

Toteuttaa psykologisen tulkinnan jokaisen pahimmasta painajaisesta - unohduksesta.

3. River Phoenix & My Own Private Idaho

Peilaa samanaikaisesti elämän vapautta, että sen lamaannuttavaa vankeutta.

2. Jennifer Aniston & Cake

Koskettaa, rikkoo ja murtaa katsojan ja kaiken sen jälkeen muistuttaa toivosta.

1. Cate Blanchett & Carol

Inhimillistää syvimmät ihmisyyden tunteet.

Movie Monday #99 - Paras roolisuoritus menneeltä vuosikymmeneltä?

"Hyvä näytteleminen ei ole helppoa. Mikä on sinun mielestäsi paras roolisuoritus menneeltä vuosikymmeneltä?"

On tosiaan vaikea uskoa, että tämä haaste on aikoinaan esitetty neljä vuotta sitten, jolloin kysyttiin 2000-2010 ajanjakson parasta roolisuoritusta. Koska nyt ollaan jo puolessa välissä vuotta 2017 - toisin sanoen kahden ja puolen vuoden päästä ollaan jo seuraavalla vuosikymmenellä, niin ajattelin, että olisi kiva vastata 2010-luvun elokuvista, joten niin teen.

1.  Karl Glusman ~ Love
   { Mietin useamman tunnin vastaustani, mutta lopulta päädyin myöntämään ensimmäisen sijan, eli kunnian olla paras roolisuoritus tältä vuosikymmeneltä, Love -elokuvan pääosanesittäjälle Karl Glusmanille. Analysoin, että en halua palkita imitaatiota eli se rajasi biopicit pois harkinnasta. En myöskään halunnut harkita tasapaksua roolisuoritusta - toisin sanoen halusin, että roolisuoritus oli rakennettu arkiksi ja tulkinta ylsi johonkin muuhun kuin vain hyvään, varmaan roolisuoritukseen. Glusmanin roolisuoritus tässä elokuvassa on jotain niin paljon enemmän kuin vain uskaltaisi näyttelijältä edes vaatia. Hän joutuu menemään ääripäästä toiseen, mutta ei koskaan menetä otettaan hahmostaan, mikä on vaikeaa, sillä hahmo ei ole yksinkertaisin tai yksitahoisin hahmo, joka olisi valkokankaalla kävellyt vastaan. }
2. Ann Dowd ~ Compliance
   { Ann Dowdin roolisuoritus yltää siihen harvinaisten näyttelijöiden luokkaan, jossa koko elokuva rakentuu hänen roolisuorituksensa varaan. Hänen tulkintansa yltää psykologisesti mielenkiintoiseen kerroksiin ja on kaunista, miten näyttelemisen ammattilainen saa käytettyä hyväkseen roolia kertoakseen jotain ihmisyyden perimmäisistä salaisuuksista. }
3. Sandra Bullock ~ The Heat
   { Olen suuri Sandra Bullockin fani ja ihailen hänen näyttelemistään jokaisessa elokuvassaan. Hänellä on jokin harvinaislaatuinen karisma, jota ei ulkoa opettelemalla kuka tahansa opi. Mutta en valinnut hänen työtään vuosikymmenen kolmanneksi parhaimmaksi roolityöksi sen takia, että pitäisin hänestä. Valitsin hänet ihan vain sen takia, että hän tekee täydellisen komeedisen roolisuorituksen. Minusta on aika varteenotettava kriteeri tämän listan harkinnassa, että jokin roolisuoritus on antanut minulle eniten, sillä olen nähnyt tämän elokuvan lukemattomia kertoja ja silti pidän hänen näyttelemistään tässä roolissa sanoinkuvailemattoman täydellisenä. Jokainen pieni elekin tuntuu tarkkaan asetetulta. }
4. Antoine Olivier Pilon ~ Mommy
   { Vaikka Mommy on suosikkielokuvani, olen minäkin tainnut ajoittain sortua vähättelemään tämän roolisuorituksen voimaa. Ja taidan tietää miksi. Koska hän on niin luontainen niinkin vaikeassa roolissa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi en ole arvostanut sitä aikaisemmin. Näinkin vaikeassa pääroolissa, kuin Mommyn Steve Deprés, olisi helppo tulkita rooli jonkin sortin uhrina, säälittävänä yliteatraalisuuden huipentumana. Pilon tekee kuitenkin hahmostaan niin inhimillisen ja aidon kuin suinkin osaa. Ja se on tarpeeksi. Mahdottoman sielukas roolisuoritus. }

...=)

Kaikkien aikojen parhaat roolisuoritukset 2.0

Olen aiemmin tehnyt näyttelijäsuorituslistausta roolisuorituksista, jotka ovat ehkä jääneet vähän tutkan alle. Tällä kertaa vuorossa ovat suuren luokan veteraanien ikimuistoisimmat roolit. Tai jo useaan kertaan palkinnoilla noteeratut tai roolityö on muuten vain tämän hienon ammatin normeja murtava, rajoja rikkova. Kriteerinä pidin listauksessa sitä, että he antavat itsestään jotain ennennäkemätöntä. Toisin sanoen tällä kertaa arvostuksen puutteesta joutuu kärsimään näyttelijät, jotka vetävät hyviä roolisuorituksia, mutta aina samalla kaavalla. Myös Judi Dench ja Meryl Streep tipahtivat listalta, koska en osannut valita heiltä parasta, muista roolitöistä poikkeavaa suoritusta.

• Charlize Theron :: Monster

Charlize Theronilla on paikoin taipumus ylinäytellä. Liekö Monster-elokuvan meikit peittäneet kaiken liiallisuuden, vai vetääkö hän oikeasti yhden kaikkien aikojen parhaista rooleista - sitä emme tule koskaan tietämään, mutta kokonaisuus toimii. Henkeäsalpaava muotokuva väärin menneestä ihmiskohtalosta.

• Leonardo DiCaprio :: The Departed

 Leo on aikansa, ellei jopa kaikkien aikojen parhain näyttelijä. Miksikö? Koska hän on monipuolinen ja omistautunut. Harvoin hänen kaltaisensa miespääosan esittäjät edes tarvitsevat syvällisyyttä, sillä yleensä heiltä odotetaankin vain tiettyä karismaattisuutta ja sellaista vaniljaisuutta, mikä tekee heistä hyviä päähenkilöitä, jotta katsojien on helppo samaistua tarinan sankarin rooliin. Leo on poikkeus. Hän tuo rooleihinsa aina jotain enigmaattista. Hän ei edes tarvitsisi ympärilleen sellaisia spektaakkeleita, joihin hän on joutunut tarttumaan saadakseen ansaitsemaansa huomiota. Eikä hän huono ole Wolf of Wall Streetissä, Lentäjässä tai The Revenantissa, mutta sanon vain, että hän ei tarvitisi sellaista fakaadia ympärilleen. Toivottavasti hän tulevaisuudessa vielä ymmärtää tarttua vähäeleisimpiin rooleihin, kuten The Departedin hiljaiseen epätoivoon.

• Kate Winslet :: The Reader

 Tapa, millä Winslet toistaa sanaa "isä" elokuvassa Steve Jobs, yrittäessään saada Michael Fassbenderin päähenkilön ymmärtämään, mikä on tärkeää elämässä, on jostain syystä porautunut syvälle sydämeeni. Tälläiset pienet yksityiskohdat ovat vain osa sitä hienoutta, mikä on Kate Winslet.

• Bill Murray :: Lost in Translation

Bill Murrayn roolityö Lost in Translationissa on monumentaalista. Bill Murray ei ole mielestäni koskaan ollut tavallinen, mutta tapa, jolla hän tekee yksinäisyydestä ja tyhjyydestä universaalia on kaunista. 

• Lucas Hedges :: Manchester by the Sea

 Se silkka moniulotteisuus, johon Hedges yltää Manchester by the Seassa on omiaan nostamaan hänet jo nyt historian kirjoihin. Hän tekee hienon arkin roolihahmolleen ja tapa, miten hän hioo roolisuorituksestaan syvästi sisäistetyn on käsittämättömän aito. Patrickin roolissa hän näyttää ulkomaailmalle erilaisen puolen itsestään, mitä oikeasti kokee sisällä päin. Hyvin harvoin on valkokankaalle ikuistettu yhtä realistinen roolisuoritus.

• Cate Blanchett :: Truth

 Blanchettin kohdalla ongelmaksi tulee tälläisiä listauksia veistäessä se, että hänen uraansa koristaa niin lukematon määrä yhtä täydellisiä roolisuorituksia, jotka ovat kukin toisistaan erilainen, mutta kuitenkin yhtä omistaumuksella tehty roolityö. Olisin ihan hyvin voinut mainita Paljastavat merkinnät, Blue Jasmine tai Carol. Truth kuitenkin paljasti Blanchettin parhaimmat puolet - järkkymättömän henkevyyden ja paljaan herkkyyden.

• Nicole Kidman :: Rabbit Hole

Nicole Kidmanin tapaa näytellä ei voi edes kutsua esittämiseksi. Hän menee aina syvemmälle - hän tuntee. Rabbit Hole on taianomainen, utuinen roolisuoritus, jossa Kidman pakottaa itsensä hukuttautumaan maailman syvimpään suruun. Hänen tekemät ratkaisut ovat aistinvaraisia. 

• Ben Foster :: Hell or High Water

 Järkytyin syvästi, kun Hell or High Waterin jälkeen googlasin, kuka on tämä minuun vaikutuksen näyttelemisellään tehnyt mies ja tajusin, että hän on sama näyttelijä, kuin X-Men: The Last Standin Enkeli. Ei voisi olla kahta erilaisempaa roolia.

...=)