HTGAWM on Shonda Rhimesin tuottama oikeusdraamasarja. Shonda Rhimes on nainen sellaisten sarjojen takaa kuten Scandal ja Greyn anatomia. Yhteyksiä Scandaliin on enemmän kuin yksi. Molempien pääosassa on musta, vahva nainen. Molempien sarjojen rytmi on aika omalaatuinen ja seurata täytyy, jotta ei putoa pois kärryiltä. Molemmissa sarjoissa on myös taustalla yksi pääjuoni ja jokaisessa jakossa keskitytään sitten aina yksittäistapauksiin. Sekä Scandal että HTGAWM keskittyvät myös oikeastaan tälläisiin tiimeihin: Scandal Olivia Popen (Kerry Washington) luotsaamaan kriisinkäsittely-, pr-tyyppiseen firmaan ja HTGAWM Annaliese Keatingin (Viola Davisin) omistamaan lakifirmaan. Sarja alkaa siitä, kun Keating (joka on myös lakitieteen professori) värvää käytännönläheisen lakitieteen kurssiltaan (jonka on lempi nimennyt "How to get away with murderiksi") viisi opiskelijaa harjoittelijoiksi firmaansa. Ja totta kai tapahtuu myös murha, jos toinenkin, jota kauden aikan yritetään selvitellä.Viola Davis pokkasi roolistaan palkinnon jos toisenkin ja puhui muun muassa Emmy-puheessaan mustille näyttelijöille annettujen roolien tärkeydestä. Onkin erityisen hienoa nähdä Davisin lätkivän menemään suorapuheisena, räväkkänä pääosanaisena, joka ei siedä hevonpaskaa edes korkeimman oikeuden tuomarilta. Sen sanottuani kuitenkin, oli tylsää nähdä kauden loppua kohden Annaliese Keatingin laskeutuvan valtaistuimeltaan kun jakso kerrallaan, hänen mieli alkoi hajota. Toki vaikuttavan näyttelijän käsissä tälläistä murenemista on mielenkiintoista seurata, mutta se oli pettymys nähdä aluksi niin vahvan ja voimauttavan naisen olevankin aikamoinen nössö, joka itkee päivät pitkät vällyjen välissä kun asiat ei menekään niin kuin hän haluaisi. Että siinä mielessä no-nonse-Olivia Pope (Scadalista) on paljon kivempi protagonisti.
Minä pidin kuitenkin eräästä hahmosta tässä sarjassa erityisesti. Yksi Keatingin (Davis) palkkaamista harjoittelijoista ja lakitieteen opiskelijoista: Connor Walsh (Jack Falahee). Nimittäin kerrankin näemme homoseksuaalisen hahmon, joka on käsikirjoitettu kuin tavalliseksi mieheksi, joka ei tee itsestään ja seksuaalisuudestaan numeroa. Erityisen kiva hän on myös siksi, että hän saa poikaystävän, Oliverin ja he ovat tosi söpöjä yhdessä. Pidin myös toisesta lakitieteen opiskelijasta/firman harjoittelijasta: Michaela Prattista (Aja Naomi King), musta, priimusoppilas, joka keskittyy olemaan täydellinen ja sitten onkin mielenkiintoista seurata häntä, kun kaikki ei menekään täydellisesti. On myös todella outoa nähdä Orange is the New Black-sarjasta tuttu vanginvartijan John Bennettin (Matt McGorryn) olevan tässä lakitieteen opiskelija. Hän on porukan huolettomin, rikas poika ja McGorry vetää roolinsa hyvin. Kahdesta muusta harjoittelijasta / opiskelijasta en sitten välitäkään. Toinen on aikamoinen bezzerwizzer, "hyväntekijä", rikas tyttö Laurel (Karla Souza), joka rakastaa saarnata muita ties miestä ja sitten heti kun silmä välttää, niin menee itse työntämään sormensa ties mihin mönjään. Vähän sama vika on Harry Potter-tähden Alfred Enochin esittämällä Wes Gibbinsillä, joka on puolestaan köyhistä oloista ja kokee olevansa kuin mikäkin pyhä Lucia, oikeutettu puolustamaan murhaajaa jos toistakin.
Miksi sarja on hyvä? Koska se on pirun koukuttava. Ja myönnän, että minut on helppo koukuttaa vaikka johonkin Päivien viemäähän tai Nashvilleen, mutta tämä on oikeasti koukuttava sarja ja onhan sitä ihan hauskakin katsella tälläistä amerikkalaista lakimaailmaa ja samalla haaveilla, että itse olisi päässyt opiskelemaan samanlaiselle yliopistolle.
...=)