Poikani Kevin (We Need to Talk About Kevin)

Poikani Kevin valmistui vuonna 2011, pääosissa Tilda Swinton ja Ezra Miller. Sivuosassa John C. Reilly ja Jasper Newell. Elokuvan ohjasi Lynne Ramsay. Poikani Kevin perustuu Lionel Shriverin samannimiseen romaaniin.

     Elokuva kertoo Evasta (Tilda Swinton), entinen matkakirjailija on naimisissa Franklinin kanssa ja he saavat pojan. Eva on kotona hoitamassa poikaa ja hänellä on vaikeuksia sopeutua elämään äitinä ja hänellä on vaikeuksia luoda sidettä lapseen. Kevin itkee lähes koko ajan ja myöhemmin, vanhempana lapsena Kevinille muodostuu ongelmia ja Eva alkaa huolestua. Kun Eva yrittää kertoa huolestaan Keviniä kohtaan Franklinille, hän vähättelee tätä. Jossain vaiheessa Eva ja Franklin hankkivat toisen lapsen, tällä kertaa tytön, jonka kanssa Eva tulee paremmin toimeen. Murrosiässä Kevin on jo selvästi häiriintynyt ja Evan olisi pitänyt estää Kevinin jousiammuntaharrastus.
     Poikani Kevin on ehkä häiriintynein elokuva, jonka olen koskaan nähnyt. Se on uskomaton. Juuri tälläiset elokuvat pitävät katsojien mielenkiinnon yllä ja muistuttavat elokuvien voimasta. Poikani Kevin on kuvattu kauniilla, visuaalisella tyylillä, joka kuvastaa nuorta, henkisesti sairasta lasta ja äidin epätoivoista yritystä. Poikani Kevin on lähellä psykologian oppituntia. Se on harras, vaikuttava ja kangistava. Sisältäen kauhun ja jännityksen elementtejä, elokuva antaa kokonaisvaltaisen kuvauksen ihmisyyden eri muodoista. Elämän eri muodoista. Elokuvan tunnelma, hyytävä ja raastava, on sen hienoimpia puolia ja kokonaisuus on vuoden mieleenpainuvimpia, jos ei muuta. Erikoinen, traaginen ja voimakas.
     Tilda Swinton on vaikuttava. Hän on juuri osan arvoinen ja istuu loistavasti hahmoon. Hän heittäytyy vallattomasti näyttelemiseen ja osaa käyttää hyväkseen koko repertuaarinsa. Hän ymmärtää käsikirjoituksen ja suoraan jumaloi tätä. Hänen intohimonsa elokuvaa kohtaan paistaa läpi ja hän on uskottava, dramaattinen sekä aito.
     Ezra Miller tekee upean, vaivattomalta tuntuvan roolisuorituksen, hänkin heittäytyen upeasti rooliinsa ja nauttien sääntöjen ulkopuolella pelaamisesta. Hän kuvaa upean tarkasti hahmoaan ja palaa halusta todistaa kykynsä ja luo roolisuorituksesta ainutlaatuisen.
    Poikani Kevin on hyvin hieno elokuva. Hiotulla tyylillä se pitää katsojan haltioituneena koko keston ajan ja käyttää hyväkseen elokuvan voimaa. Poikani Kevin on harvinainen, upea, valloittava ja voimakas elokuva, joka varmasti herättää tunteita. Elokuvaa voi kuvata täydellisesti yhdellä sanalla: vangitseva.

8 1/2

...=)