...elokuvista, sarjoista ja vähän muustakin

3 Days to Kill (3 Days to Kill)

Kevin Costner on ikääntynyt arvokkaasti, samoin Connie Nielsen. Hailee Steinfeld on varmasti yksi tulevaisuuden suuria lahjakkuuksia. Amber Heardin rooli oli niin outo. Käsikirjoituksessa aukko seuraa toista ja kliseet muodostavat pitkän jonon rotkon reunalle. Jostain syystä, Costner kumppaneineen ei sinne kuitenkaan putoa. Eli toisin sanoen siis, läpi meni, mutta tiukasti.


...=)


Esipuhe (*Tai miten kävi vuoden elokuvahaasteen)


Vuosi 2016 on takana. Päällisin puolin vuosi oli ihan kamala. Se tullaan varmaan tästä edespäin muistamaan vuotena, joka tappoi kaikki rakastetuimmat julkkikset. Alan Rickman, Garry Marshall, Anton Yelchin, Carrie Fisher, Leonard Cohen, Elie Wiesel, Prince, George Michael olivat varmaan itselle suurimmat kolaukset (loput voi katsoa tästä slideshowsta. http://www.legacy.com/news/galleries/celebrity-deaths/gallery/2016-celebrity-deaths).

Mutta henkilökohtaisesti vuosi oli todella hyvä. Niinkuin oli sitä edellinenkin ja niin edespäin (taaksepäin?) - mikäs tässä eläessä? Joka vuosi oppii tuntemaan itseään paremmin ja kasvaa kypsemmäksi sekä huomaa osaavansa tehdä elämästä itselle sopivaa.

Elokuvavuotta uskaltaisin väittää heikommaksi kuin edellisvuotta ja niitä myös katsoin vähemmän tänä vuonna - mutta 2016 oli tämän blogin ensimmäinen "täysi" vuosi, vaikka kohta viidettä vuotta tuuletankin menemään. Tarkoittaen, että ensimmäistä kertaa, olen bloggaillut läpi koko vuoden. Vuoden mittaiseksi yltyi myös elokuvahaasteprojekti.

Suuri paljastus / miten kävi: en päässyt läpi. Reputin. Omien kirjojeni mukaan jäi kaksi elokuvaa näkemättä:
[] elokuva, jonka muistan lapsuudesta 
[] yli 3h pitkä elokuva

Virallisten kirjojen mukaan olisi varmaan jäänyt vähän enemmänkin elokuvia katsomatta, kun vuoden lopun lähestyessä rupesin neuroottisesti kirjoittamaan sääntöjä uusiksi, koska niin pienestä oli kiinni, että olisin nähnyt vaikka suositun ohjaajan viimeisen elokuvan suositun ohjaajan ensimmäisen elokuvan sijaan. Tuntui tyhmältä jättää tälläiset kohdat paljaaksi. Joten virallisen laskun mukaan minulla olisi jäänyt jokunen viisi elokuvaa näkemättä, mutta silti olen ylpeä itsestäni, että jotkin aluksi absurdeilta tuntuneet haasteenkohdatkin tulivat täytettyä.

...=)


How to Be Single (How to Be Single)

Voiko itseään koskaan tuntea? Siitä olettamuksesta How to Be Single -niminen elokuva ainakin lähtee liikkeelle. Päähenkilö Dakota Johnson jättää poikaystävänsä oppiakseen tuntemaan itsensä. Hän tutustuu Rebel Wilsonin sinkkuun ja yhdessä he tutustuvat sinkkuuteen New Yorkissa. Dakota Johnsonin sisko, Leslie Mann, on puolestaan ollut yksi jo kauan ja miettii lapsenhankkimisvaihtoehtoja, yksin.

Pidin elokuvasta yllättävän paljon. Ehkä pystyn paremmin samaistumaan tälläiseen romcomiin, jossa päätavoite ei olekaan se parisuhde, vaan löytää yksinolon tarkoitus ja kumota vanhat olettamukset yksinäisyydestä. Elokuvassa on hieno viesti siitä, että monet ovat parisuhteessa vain sen takia, että pitävät rakastumisesta - ei niinkään siitä rakastumisen kohteesta. Nimenomaan monet pakenevat parisuhteeseen itseään. Kun määrittää itsensä siten, miten toinen näkee sinut, välttyy tuntemasta koskaan itseään. En tiedä, onko useimmat parisuhteet tälläisiä, mutta ainakin elokuva esittää hienon vasta-argumentin sellaisille parisuhteille. Suosittelen kaikille, jotka ei ymmärrä yksinäisyyttä tai yksinolon ihanuutta.


...=)