Arvostelu: The Land of Steady Habits

Roisoisen elämänmakuinen ja aidosti hengittävä elokuva. Muistan taas, millaista on katsoa hyvää elokuvaa ja tämä vielä heittämällä vuoden parhaita. Suuresti fanittamani Nicole Holofcener vielä rakentaa materiaalinsa suhteellisen yksinkertaisista aineksista. Mutta kun sen osaa, niin muuta ei tarvita.

Arvostelu: Robin Hood

Robin (Taron Egerton) rikas paikallinen aatelinen värvätään armeijaan ristiretkille taistelemaan muslimeja vastaan. Taakse kotirintamalle jää sydämen mielitietty Marian (Eve Hewson). Kun Robin palaa Lähi-Idästä kotiin haavoittuneena ja sodan kyynistämänä, huomaa hän Marianin lampsineen hevonkuuseen ja hänen koko omaisuutensa hävinneen.

Elokuva on jopa auttamattoman huono. Tyrskähdyttää nyt jälkikäteen ajatus, että elokuvan alussa tosiaan oikein kertoja saarnaa meille pitkää litaniaa siitä, että tämä ei ole se tavallinen Robin Hood -uudelleenkerronta. Ja sitten loppuelokuva käyttää kaiken aikansa todistaakseen väitteen valheelliseksi. Ei nyt puhuta edes siitä, että lähtökohtaisesti ylipäänsä kertojaratkaisut ovat ehdoton nou nou.

Mutta tosissaan; sama vanha Robin Hood. Joo, siihen rinnalle löydettiin Jamie Foxx, tällä kertaa mustaihoinen muslimi Little Johniksi, mutta se ei tästä uutta tarinaa tee. Ja tosi yllättävä veto, että näyttelijäkaartin ainoa mustaihoinen näyttelijä tyrkätty sidekickin rooliin. Hän on valkoihoisen miessankarin kätyri. Sivuosa. Olisi edes uskallettu laittaa Robin Hoodin rooliin, niin oltaisiin saatu jotain uutta.

Ollaanko me oikeasti siinä pisteessä, että pelkät uudelleenfilmatisoinnit ei enää riitä, mutta nyt näiden miljoonansien kohdalla tarvitaan oikein vastuuvapauslausekkeet elokuvien alkuun, että ei, ei, ei - ei tämä ole sama tarina. Katsokaa nyt! Me vaihdettiin ton yhden sivuosahahmon ihonväri. Ja tota... toi, toi, toi - toi yks lavaste taitaa olla eri tuossa yhdessä kulmassa. Pitäisi mielestäni päättää, että joko tehdään uudelleenfilmatisointeja kunnialla tai sitten ei tehdä uudelleenfilmatisointeja. Mutta jos sitä aletaan anteeksipyytelemään, niin ei hyvää päivää...

Ja kuten on varmaan itsestään selvää, kun en ole tästä intoa puhkumassa, niin ei se toteutuskaan kummoinen ole. Juonenkulku on kuin jostain huonosta telenovelasta ylidramaattisíne kohtauksiineen, jotka ovat toinen toistaan epäuskottavampia. Hahmojen motivaatiot eivät käy järkeen millään. Hahmoja sinkoaa sieltä täältä tuonne ja sinne. Se kuuluisa punainen lanka puuttuu. Lisäksi kaikesta paistaa läpi autenttisuuden puute. Rahaa on kyllä kaadettu typeriin erikoisefekteihin sun muihin, mutta oikea palo aihetta kohtaan loistaa poissaolollaan.

Taron Egerton auttoi paljon. Pidin hänestä. Hänellä on hyvät ilmeet. Sekin on nykyään harvinaista, että näyttelijä osaa oikeasti näytellä ilmeitä. Kaikki on nykyään niin ilmeetöntä. Hänessä on sellaista vanhan koulukunnan näyttelijää, joka osaa ilmeillä uskottavasti.

Tajusin viimein, etten pidä Jamie Foxxista. En ole oikeastaan tainnut nähdä häneltä yhtä hyvää roolisuoritusta, kahdesta puhumattakaan. Jossain roolissa varmasti toimii, paremman puutteessa, mutta niinhän se pysähtynyt kellokin on oikeassa ajassa kaksi kertaa päivässä. Foxx on rasittava. Hän ei ole niin naturalistinen, mitä toivoisin näyttelijän olevan. Hän on kuin Timothee Chalametin tai Jennifer Lawrencen vastakohta. Siinä, missä he pystyvät kerta toisensa jälkeen uppoamaan vaivattomasti rooliin kuin rooliin, Jamie Foxx joutuu vääntämään ja kääntämään ja senkin jälkeen näyttää vain typerältä kaikessa tuskailussaan.

Eve Hewson on tämän vuoden Marian. Katsotaan kuka vetää roolin seuraavana vuonna... En tiennyt kuka hän oli, mutta olin kyllä vakuuttunut. Tosin roolin ainoa vaatimus on olla kaunis koriste, joten sinänsä hänellä ei ollut ihan hirveästi tehtävää tai mahdollisuuksia mokata. Mutta tämän arvostelun kirjoittamista varten taustatutkimusta tehdessä tuli vastaan, että hän on Bonon tytär! Mikäli Hollywoodin ylpeä nepotismi-perinne on yhä hengessään, niin hänestä varmasti kuulemme vielä.

Ben Mendelsohnia en koskaan tunnista. F. Murray Abraham puolestaan oli iloinen yllätys ja hyvin hänkin veti. Tästä voisi päätellä, että joko näyttelijöissä ei ollut tällä kertaa vikaa, tai sitten Jamie Foxx oli niin silmittömän umpisurkea, että upotti paattinsa kanssa muutkin näyttelijät.

...=)