Piiat (The Help)

Piiat on yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 2011. Sen pääosissa on Emma Stone, Viola Davis ja Bryce Dallas Howard ja sivuosissa Octavia Spencer, Sissy Spacek, Mary Steenburgen, Jessica Chastain ja Mike Vogel. Elokuvan ohjasi Tate Taylor ja se pohjautui Kathryn Stockettin samannimiseen romaaniin.
   Piiat kertoo Eugenia "Skeeter" Pheelanista (Emma Stone) vastavalmistuneesta toimittajasta yhdysvaltojen eteläosissa 1960-luvulla, joka haluaa kirjoittaa kirjan piikojen näkökulmasta. Hän haastattelee Aibileen Clarkia, joka on Skeeter "ystävän" Elizabethin piika. Pian Aibileenin ystävä Minny Jackson lupautuu mukaan kirjaprojektiin. Minnyn työnantaja on myös Skeeterin "ystävä" Hilly. Hilly on tyrannimainen työnantaja Minnylle. Kaikki tietävät, että jos joku saisi selville mitä he tekevät, joutuisivat sekä Minny että Aibileen vaikeuksiin ja siksi tekevät haastattelut salassa. Minny saa potkut entiseltä työntekijältään Hillyltä ja pääsee töihin Hillyn entisen poikaystävän Johnny Footen (Mike Vogel) ja hänen uuden vaimonsa Celia Footen (Jessica Chastain) luokse töihin. He ovat kilttejä työnantajia. Hilly pakottaa ystävänsä ja Aibileenin työnantajan Elizabethin vaikeuttamaan Aibileenin oloja. Ja kirjan julkaisu vaikeuttaa oloja entisestään...

   Piiat on koskettava teos erilaisuuksien hyväksymisestä. Se tarttuu Amerikan historian kipeään aiheeseen. Vaikka orjuus oli poistettu vuosikymmeniä sitten, oli mustien olot yhä kurjat Amerikan etelässä 1960-luvulla, ellei edelleen. Piiat saattaa vaikuttaa hömppä elokuvalta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Se on rohkea ja syvällinen draama. Se on puhdas draama, jota jokainen pystyy seuraamaan. Jota jokaisen tulisin katsoa.
   Piiat puolustaa heikkoja osapuolia ja onnistuu tämän kuvauksessa mainiosti. Elokuva on yksi parhaimmista 2000-luvun elokuvista. Se onnistuu luomaan katsojalle mielipiteen ja kuvaa kuinka "muutos on mahdollista". Se on tunteikas elokuva.
   Elokuvan helmi on Viola Davis. En ole tainnut koskaan nähdä yhtä tunteikasta roolisuoritusta. Davis on täysin kiinni roolissaan ja pystyy taivuttamaan sitä mihin suuntaan tahansa. Hän ei pelkästään tee virheetöntä suoritusta, hän asettaa riman mahdottoman korkealle, luoden uuden merkityksen sanalle virheetön. Suoritus on ensiluokkainen ja tasokas.
   Emma Stone on täysin hyvä valinta Skeeter rooliin. Hän ei loista roolissan, vaan tekee miellyttävän tyydyttävän esityksen. Bryce Dallas Howard on Stonen kanssa miltei samoilla linjoilla. Hän pysyy hyvin roolissaan, mutta siihen se sitten jääkin. Octavia Spencer puolestaan. Häntä on vaikea arvioida, koska rooli on luotu häntä varten. Stockett on kirjoittanut Minnyn hahmon Spencer mielessään ja jos katsoo hänen aikaisempia roolejaan, löytyy tiettyjä yhtäläisyyksiä Minnyyn. Kuitenkin Spencer esittää roolin paremmin kuin hyvin. Hän pystyy hyödyntämään selvästi omaa kokemustaan kuin roolin tuntemustaan. Chastain ja Davis saivat molemmat rooleistaan Oscar-ehdokkuudet, Davis hävisi hieman vääryydellä Meryl Streepille ja Chastain hävisi Octavia Spencerille, joka voitti Oscarin parhaasta naissivuosasta elokuvasta Piiat.
   Piiat on tunnepitoinen elokuva. Tätä hyödyntäen Viola Davis johtaa elokuvan sen hulppeuteen ja erinomaisuuteen. Piiat on malli esimerkki hyvälle elokuvalle, eikä toivottavasti koskaan tule unohdetuksi. Se pitäisi asettaa ABC-kirjan ja karttapallon vierelle, koska niin hyvän opetuksen se katsojalleen antaa.





9+

...=)

  
  

Elämä pelissä (The Blind Side)

Elämä pelissä.
Yhdysvaltalainen draama elokuva, virallisesti luokiteltu puolittaiselämäkerrallinen urheilu draama elokuva. Sen ohjasi John Lee Hancock ja elokuva valmistui vuonna 2009. Elokuvan naipääosan esittäjä Sandra Bullock voitti roolistaan Golden Globen, SAG-palkinnon, Critic's Choice-palkinnon ja Oscarin parhaasta naispääosasta. Lisäksi elokuva oli ehdolla parhaan elokuvan Oscariksi.
   Elämä pelissä kertoo Michael Oherista (Quinton Aaron), Memphisiläisestä amerikkalaisen jalkapallon pelaajasta. Hänen nuoruutensa on ollut täynnä huumeita ja rikollisuutta ja hän ei ole hyvin koulutettu. Kun hänet hänen urheilulahjojensa vuoksi hyväksytään huippukouluun, jossa hän ei aluksi pärjää. Kun varakaalle Leigh Anne Tuohylle (Sandra Bullock) selviää Michaelin huono tilanne; kodittomuus ja varattomuus, hän päättää majoittaa Michaelin kotiinsa. Tuohyn perheeseen kuuluu perheen isä (joka omistaa monta Taco Belliä), perheen lapset, jotka käyvät Michaelin koulua; tytär Collins ja poika S.J. Vähitellen perhe kiintyy Michaeliin Leigh Annen johdolla ja he adoptoivat Michaelin. Pian Michaelin ja Tuohyjen suhdetta aletaan tutkimaan, koska Tuohyja syytetään erään Tennesseeläisen yliopiston yksityisestä rahoittamisesta ja että he olisivat adoptoineet Michaelin vain, että yliopisto saisi hyvän pelaajan joukkoihinsa.
    Elämä pelissä elokuvan ensivaikutelma on täysin harhaan johtava. Kyseessä ei ole urheiludraama. Elokuva keskittyy nimen omaan Michaelin suhteeseen ympäröivään "valkoisten ihmisten maailmaan", jossa kaikki ovat "normaaleja", varakkaita, viisaita ja sivistyineitä. Elokuva on kahden maailman kohtaaminen. Michael tuntee vain omansa ja hänellä on vaikeuksia päästää uusi perheensä lähelleen. Leigh Anne on vakuuttunut, että Michael muuttaa hänen elämäänsä.
   Toki elokuva on kliseinen. Elokuva on selvästi lämminhenkinen ja ehkä jollain lailla pelkistelevä. Kuin katsoisimme pelkkää draaman kuorta. Elokuvan teennäistä vaikutelmaa tehostaa vielä useat ala-arvoiset suoritukset kuten Tim McGrawn Sean Tuohy Senior. McGraw on laiskin näkemäni näyttelijä, eikä tunnu edes välttelevän kliseitä vaan ikään kuin pyrkisi korostamaan niitä. Kuitenkin elokuvan sanoma on tärkeämpi kuin taiteellisuus.

   Sandra Bullock on elokuvan aivot. Hän tekee ennen näkemättömän roolisuorituksen ja uraansa mullistavan tulkinnan voimakastahtoisesta Leigh Anne Tuohysta. Bullock on liekeissä valkokankaalla ja hänen suorituksensa pitää kiinni elokuvasta niin ettei se romahda. Bullockin suoritus tuo elokuvasta parhaat irti. Sen tärkeän viestin, että erilaisuudet on hyväksyttävä. Harvoin näkee yhtä vaikuttavaa roolisuoritusta.
   Elämä pelissä on lämmin. Se antaa katsojalle hyvän mielen. Mutta jos katsoja jaksaa välittää hän voi saada elokuvasta niin paljon irti, että muistaa sen teeman. Usein elokuvasta jää mieleen vain sen tunnelma. Tässä elokuvassa mieleen jää sen kova yritys saada ihmiset liikkeelle. Saada heidät taistelemaan perheidensä puolesta ja näkemyksien muuttamisesta parempaan. Täydellinen ja virheetön elokuva ei ole, mutta sen todettua, Elämä pelissä on kuitenkin elokuva, joka osoittaa miten jokaisen elämä on pelissä.

8

...=)