Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä kertoo Oskar Schellistä (Thomas Horn), nuoresta pojasta, joka sairastaa Aspergerin syndroomaa. Hän on läheinen isänsä kanssa ja yhdessä he harrastavat erilaisia älypelejä ja arvoituksia. Isä, Tomas Schell (Tom Hanks) kuitenkin kuolee syyskuun 9. päivän terroristi-iskussa World Trade Centerissä ja Oskar jää elämään äitinsä, Lindan (Sandra Bullock) kanssa kahdestaan. Oskar tuntee olevansa vieraantunut äidistä, että äidin olisi pitänyt kuolla ja isä saisi olla yhä elossa. Isän kuoleman jälkeen Oskar on vakuuttunut, että isä on jättänyt vielä viimeisen arvoituksen, jonka Oskarin pitää ratkoa löytääkseen selityksen isän kuolemalle. Oskar lähtee ympäri kaupunkia ja tapaa erilaisia ihmisiä ja täten hänet pakotetaan ulos sulkeutuneisuudestaan.Varsin hyvä käsikirjoitus kärsii jokseenkin huonosta toteutuksesta. Elokuvassa on paljon hyviä puolia ja on yksi niistä elokuvista, joista haluaisi pitää. Tämän elokuvan tapauksessa pitäminen ei vain onnistu. Katsoja joutuu melkein pakottamaan itsensä tuntemaan jotain. Elokuva ei ole täysin huono ja esimerkiksi visuaalinen ilme ja mielenkiintoinen kameratyöskentely pelastavat paljon. Elokuva antaa uudenlaisen kuvauksen 9/11-katastrofille ja tekee sen erittäin nerokkain keinoin, havainnoin ja aistien voimalla. Elokuva jää kuitenkin päähenkilön suhteen vähän jälkeen. Siinä missä se olisi voinut antaa koskettavan ja realisitisen kuvauksen Aspergerin syndroomasta, jää sen tulkinta auttamattoman lapselliseksi ja vajaaksi. Täten kokonaisuudesta tulee oudon ristiriitainen. Onko elokuva hyvä vai ei? Mielestäni se on kaikesta huolimatta hyvä. Käsikirjoitus on nerokas. Se selvästi yrittää löytää uuden puolen kuvata 9/11-katastrofista ja erittäin tarkkanäköinen elokuva onkin. Ajoittain hieman tylsä ja tarkoitukseton kulku on kuitenkin erittäin, erittäin mielenkiintoinen, monitulkintainen ja pohtiva.
Thomas Horn olisi kaikin puolin luonteva näyttelijä, jos kyseessä olisi kliseinen lastenelokuva ja hän olisi ehkä pienemmässä roolissa. Hornin kokemattomuus paistaa auttamattomasti läpi ja hän saa aikaan elokuvan tylsimmät hetken. Sanottuani sen Horn on kuitenkin varsin rohkea, mielenkiintoinen näyttelijä ja hän ei tunnu romahtavan elokuvan alle.
Tom Hanks on hyvin pienessä roolissa, mutta tekee yhden uransa erilaisimmista suorituksista. Olemme tottuneet näkemään hänet elokuvan pääosassa yleensä taistelemassa jossain sodassa, julistamassa amerikkalaisuutta ja patriotismia, ei että hän olisi huono näyttelijä ja ei että hän ei olisi muissakin rooleissa, hän vain näyttää suurimman intohimonsa näitä projekteja kohtaan. Nyt hänellä ei ole tähän mahdollisuutta eikä aikaa. Hän luo varsin luotettavan kuvan Oskarin idolista ja uskomme kyllä miksi hän se on. Kaikin puolin varsin vakuuttava sivuosa.
Sandra Bullock ei aivan ole hänen 2009 vuoden Elämä pelissä-elokuvan tasoa, mutta näyttelee hyvin yhteen nuoren vastanäyttelijänsä kanssa. Hän on hyvin autenttinen, uskottava, mielenkiintoinen ja tekee kaikin puolin hyvän roolisuorituksen.
Max von Sydow on elokuvan hienoin puoli. On vaikeaa tulkita jotakuta, joka ei puhu. Hän tekee sen uskomattomalla taidolla ja tyylillä. Hän sulautuu hahmoonsa ja heittäytyy rooliin tarmolla ja energialla. Kuulemme hahmon syvällisen epätoivon kuin huutona von Sydow:n sanattomasta viestinnästä. Tämä on näyttelemistä sen hienoimmassa muodossa. Von Sydow upottaa hahmoon vuosien kokemuksensa ja saa siihen varsin virkistävää paloa ja syvyyttä. Von Sydow:ssa ei ole tippaakaan huonoutta. Hahmon täydellisesti kuvattu fyysisyys ja tekninen täydellisyys ovat vain pohjana von Sydow:n roolistyössä ja kaiken tämän päälle hän latoo karismaa, aitoutta ja puhdasta ihmisyyttä.Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä on ehdottomasti mielenkiintoinen elokuva. Elokuvan visuaalinen ilme on virheetön ja sen käsikirjoitus omaa monia luotetttavia piirteitä ja on puhtaasti hieno. Thomas Horn näyttelee pääroolin sivuroolina onnistuen vain selviämään elokuvan painosta, muuten hieman hiomaton roolisuoritus, mutta sitäkin vahvemmat sivuroolit pelastavat paljon. Ajoittainen tylsyys ja karisman ja sympatian sekä tunteen puute ajaa elokuvaa huonoon suuntaan, mutta 9/11-katastrofin kuvaus niin erilaiselta kantilta tekee elokuvasta virkistävän.
7 1/2
.jpg)
.jpg)
...=)
.jpg)
